TOUKOKUUN NETTIKOLUMNI

Kausi on paketissa, ensi kauden aluksi kokeillaan naisten kutsukisaa ja sosiaalisessa mediassa puhuttavat tasaisin väliajoin kysymykset isoista ja pienistä kerhoista. Näistä siis tällä erää.

Liigakeskarit hyviä

Ainakin miesten mestiksessä. Tämä johtui tietysti joukkuemäärän vähentämisestä. Eikä varsinaisia heittopussejakaan löytynyt. Jos taas katsotaan kaikkien miesten kokonaiskeskiarvoa (nyt 17,85), on se pyörinyt viimeisten viiden vuoden aikana kymmenyksen sisällä. Osuminen on siis vakiintunut, mutta kärki hiukan karannut.

Ensi vuonna miesten mestiksen kokonaistaso luultavasti hiukan laskee. Tämä johtuu joidenkin eläköitymisestä, joidenkin keskittymisestä muihin kapinoihin sekä muutaman kaverin pelatessa alemmalla tasolla. No, pohjatyö on tehty, välivuosia saakin tulla.

Aina välillä minulta kysytään, kellä on eniten liigapelejä ja kuinka paljon. Tuohon kysymykseen minulla ei valitettavasti ole vastausta. Eniten miesten mestispelejä on Kanteleella 580 kpl. Tuon lisäksi hällä on alemman tason pelejä varmaan noin 150 kpl eli yli 700 peliä. Kun Make lisäksi aloitti juuri niihin aikoihin kun liigaohjelma muuttui neljän kierroksen pelaamisesta kahdeksaksi kierrokseksi, niin ihan hurjaa määrää enempää ei kellään voi olla. Teoriassa tuo maksimimäärä voisi olla luokkaa 850 – 900 peliä. Miesten mestispeleistä muuten vähintään 400 peliä ovat Kanteleen lisäksi pelanneet Komula, Korte ja Viinikka.

Liigakaudesta vielä sen verran, että jokin aika sitten varsin kovakouraista ja monitahoista keskustelua sosiaalisessa mediassa aiheuttanut liigan siirtosääntökysymys aiheutti – no, ei yhtään mitään. Koska itse haluan aina ensin analysoida seuraukset ensin, niin eipä jäänyt tyhjää enempää tuohon asiaan. Mitäs jos jatkossa ensin katsotaan mahdolliset seuraukset ja esitetään muutosehdotukset sen jälkeen?

Rankingkisakausi on ollut varsin kaksijakoinen. Syyskausi eli Revontulesta jouluun pelailtiin miesten puolella melko lailla ristiin kun taas kevätkausi on ollut Sanssin dominointia: Vähintään toiseksi kovimmat suomalaispinnat kisassa kuin kisassa. Naisten puolella taas Viinikainen oli käytännössä voittamaton koko syksyn, mutta kevätkaudella on tullut turpiin useammaltakin suomalaispelaajalta. Toivotaan kyseessä olevan pikku laskusuhdanne ennen seuraavaa nousua.

Miesten puolella voi aina spekuloida sillä, kuinka esim. Jarkko ja Jani olisivat pärjänneet, jos pelaisivat kotimaamoodilla. Varmasti hyvin, siitä kertoo esim. SDC Tourin tämänhetkinen tilanne. Se on kuitenkin turhaa spekulointia. Varmaan Selännekin olisi tehnyt enempi pinnoja SM-liigassa kuin NHL:ssä, mutta hän(kään) ei pelaa Suomessa.

Niin SDC Tour. Onpahan ollut melkomoista dominointia suomalaisten puolelta! Niin kuin se, että 2014 kuuteen kisaan mahtuu vain suomalaisvoittajia ei riittäisi; yhteensä 24 semifinaalipaikasta on muun maan pelaajille jäänyt vain rikkahippuset. Silti nyt pitää aktivoida kaikkia meikäläisiä matkustamaan Tanskaan. Ensinnäkin on ihan mahdollista (en sano onko kuinka todennäköistä, mutta mahdollista), että kärkikaksikosta toinen tai vaikka hyvällä tuurilla molemmat saavat MM-paikan isommalta listalta. Tällöin olisi tärkeää, että myös seuraavilla sijoilla majailee meikäläispelaajia, jos vaikka kutsu kävisi. Toinen syy on sunnuntaikisa. Tuon kisan voittajahan etenee euroopan mestaruus kisoihin. Kun muistelee viime syksyn murheellista sunnuntaipäivää Kööpenhaminassa, niin nyt pitäisi varmistaa totaalinen revanssi eikä se tapahdu varmemmin kuin saamalla kaikki kynnelle kykenevät meikäläiset matkaan.

Vaasa Darts Festival ja Starkki Ladies Trophy

Muutaman vuoden jo olen kaavaillut naisten kutsukisaa. Osittain siksi, että leidit sellaisen ansaitsevat. Osittain siksi, että pentathlon on jäänyt väliin parikin kertaa. Nyt sellaista kokeillaan Vaasassa elokuussa. Kisa on osa Vaasa Darts Festivalia, jossa lauantain naisten kutsukisan lisäksi pelataan miesten avoin kisa sekä sunnuntaina Winmau-karsinnat.

Kisaan kutsutaan 16 pelaajaa kauden vaihteen jälkeen eli heinäkuun puoliväliin mennessä. Pari villiä korttia jätetään järjestäjille (lue allekirjoittanut + Kenneth), mutta muutoin käytetään liiton rankinglistaa. Itse kisasäännöistä lyhyesti, että pelaajat jaetaan neljään pooliin ja poolissa kaikki pelaavat kaikkia vastaan. Siitä sitten jatkopelit jne. Osallistumismaksu on toki korkeampi kuin esim. rankingkisoissa, mutta alhaisempi kuin pentathlonissa on ollut. Huippuna ovat palkinnot, jotka ovat todella hyvät naisten sarjassa ja kaikki osallistumismaksut jaetaan ja vielä vähän extraa päälle. Sanomattakin on selvää, että tällaista tilaisuutta eivät naiset saa jättää käyttämättä. Kisa joko toteutuu nyt, tai ei varmaan koskaan.

Pienet kerhot – suuret kerhot

Mikä on pieni kerho? Kuinka määritellään suuri kerho? Asetetaanko raja jäsenmäärän mukaan? Vai menestyksen? Vai kenties kerhon järjestämien kisojen perusteella?

Mennä kaudella oli toimivia (= omaa liigaporukan) kerhoja 73 kpl. Kun jäseniä oli loppujen lopuksi noin 1250, tarkoittaa tämä, että keskimääräinen henkilöjäsenmäärä per kerho olisi  karvan yli 17 kpl. Tarkoittaako tämä tuolloin, että yli 17 jäsenen kerhot olisivat suuria ja tuota pienemmät taas pieniä? Vai lasketaanko kerhon koko kenties rahatilanteen mukaan? Vai kerhon pelaajien heittokeskiarvon mukaan?

Oli niin tai näin, niin yksi asia ei muutu: Se, että tämän päivän pienellä kerholla on erinomainen mahdollisuus nousta isoksi kerhoksi hyvin nopeasti eli vuodessa, parissa. Säännöt eivät tätä estä – pikemminkin päinvastoin. Pelaajat liikkuvat kerhojen välillä melkoisen omatoimisesti ja muutkin tekijät puoltavat kerhoille helppoa tietä ylöspäin. Mielenkiinnolla odotankin sitä, kuinka esim. yksi tänä kesänä täysin nollasta ponnistava kerho asettuu maailmankartalle 3-4 vuoden päästä. Onko se iso kerho tuolloin? Luulen, että on.

Kuukauden toppi
Eurosport aloittelee pikku hiljaa myös kakkoskanavan suomenkieliset selostukset. Tosin ensin vain niiltä osin, milloin uusinnan arvellaan tulevan ykköseltä, mutta eiköhän ne kohta selosteta kaikki. ES 2 voipi olla kohtuullisen aktiivinen dartskanava tulevina vuosina. Siksi toppi.

Kuukauden floppi

Ne korsolaiset älypäät, jotka eivät vaivautuneet miettimään vaihtoehtoja viimeisen kierroksen luovutukselle. Yhdellä puhelinsoitolla Loviisan suuntaan ja pienellä innovaatiolla sakko olisi jäänyt helposti noin 5 % suuruiseksi luovutusmaksusta.